Suomi - Korkein Hallinto-oikeus, 28 Kesäkuu 2013, KHO:2013:119

Country of Decision:
Country of Applicant:
Date of Decision:
28-06-2013
Citation:
KHO:2013:119
Court Name:
Korkein hallinto-oikeus
National / Other Legislative Provisions:
Finland - Aliens Acts - Section 5 § 1
Finland - Aliens Act - Section 88 § 1
Finland - Aliens Act - Section 88a
Finland - Aliens Act - Section 88e § 1
Finland - Aliens Act - Section 146
Finland - Aliens Act - Section 147
Finland - Aliens Act - Section 148
Printer-friendly versionPrinter-friendly version
Headnote: 

Tshetsheniasta kotoisin oleva Venäjän federaation kansalainen oli hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta sukunsa poliittisesta profiloitumisesta aiheutuvan vainon uhan perusteella. Hakijalla on todettu postraumaattinen stressireaktio kidutuksen johdosta. Maahanmuuttoviraston mukaan hän saattoi turvautua ulkomaalaislain 88 e §:ssä tarkoitettuun sisäiseen pakoon, eikä edellytyksiä kansainvälisen suojelun myöntämiselle ollut olemassa. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.Korkein hallinto-oikeus katsoi, että muutoksenhakijalla oli kiinteät siteet Komin tasavaltaan eikä hänellä ollut ollut siellä asuessaan ongelmia viranomaisten taholta. Tämän vuoksi hänen voidaan edellyttää turvautuvan ulkomaalaislain 88 e §:n mukaiseen sisäiseen pakoon kotimaansa toiseen osaan, eikä hän ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Facts: 

Hakija on hakenut kansainvälistä suojelua, koska hänen sukunsa on Tshetsheniassa tunnettua. Hänen sukulaisiaan on osallistunut Tshetshenian sotiin. Hakijan B-veli on kuulunut kapinallisiin taistelijoihin ja surmattu viranomaisten toimesta. Hakijan C-veli on toiminut Itshkerian tasavallan varaministerinä vuosina 1996–1998. Hakija ja hänen veljensä on kiinniotettu useita kertoja vuoden 1999 jälkeen, ja heitä on pahoinpidelty ja kidutettu. Vuodesta 2009 alkaen hakija on joutunut Tshetshenian viranomaisten mielenkiinnon kohteeksi, koska viranomaiset ovat halunneet ottaa kiinni hakijan pojan D:n. D:tä ei ole saatu kiinni, minkä vuoksi hakija on joutunut pidätysten ja pahoinpitelyjen kohteeksi. Hakija on uhattu tappaa, mutta hänet on vapautettu lunnaita vastaan sillä ehdolla, että hänen poikansa tulee viranomaisten luokse, että hakija peruuttaa syyttäjäviranomaisille tehdyn hakemuksen ja että hakija ilmoittautuu päivittäin. Hakija on poistunut vapauduttuaan Komin tasavaltaan, josta käsin hän on hankkinut Suomen viisumin.Maahanmuuttovirasto oli katsonut, että hän saattaisi Tshetsheniaan palatessaan joutua vakavaan vaaraan. Koska hän oli kuitenkin asunut useiden vuosien ajan osan vuodesta Komin tasavallassa, hän saattoi turvautua ulkomaalaislain 88 e §:ssä tarkoitettuun kotimaansa sisäiseen pakoon, eikä edellytyksiä kansainvälisen suojelun myöntämiselle ollut olemassa.

Maahanmuuttoviraston päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Valittaja on valituksessaan ja vastaselityksessään tuonut esille, että ottaen huomioon valittajan ja hänen läheisten perheenjäsentensä kokemukset ja kiinniotot myös Tshetshenian ulkopuolella muissa osissa Venäjän federaatiota, on selvää, ettei valittajan kohdalla ole olemassa Venäjän federaation osaa, missä valittaja voisi turvallisesti oleskella. Maahanmuuttovirasto on valittajan mukaan sivuuttanut asiaa enempää arvioimatta sen, ettei valittaja ole lokakuussa 2009 alkaneiden maastalähtöön johtaneiden vainotoimien jälkeen enää voinut asettua turvallisesti Komiin. Halllinto-oikeus hylkäsi valituksen. Oikeuden mukaan henkilöt, jotka ovat sukua tämän päivän aktiivisille kapinallisille, ovat haavoittuvimmassa asemassa, mutta valittaja ei ole pystynyt varmuudella nimeämään häntä vainonnutta tahoa eikä hän itse ole ollut yhteiskunnallisesti, poliittisesti tai uskonnollisesti aktiivinen. Asiassa esitetyn perusteella valittajan ei voida katsoa olevan siten profiloitunut, että voitaisiin pitää todennäköisenä, että valittaja olisi Venäjän viranomaisten tai FSB:n erityisen kiinnostuksen kohteena ja siten vaarassa joutua vainotuksi heidän taholtaan Tshetshenian ulkopuolella. Valittajan voidaan ulkomaalaislain 88 e §:n tarkoittamalla tavalla kohtuudella edellyttää asettuvan asumaan vakituisesti Komin tasavaltaan, jonne hänellä on pitkäaikaiset ja kiinteät yhteydet. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, että valittajan ei olisi mahdollista oleskella myös jatkossa Komin tasavallassa ilman, että hänellä siellä olisi perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellista vaaraa joutua kärsimään vakavaa haittaa. Perusteita oleskeluluvanmyöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin tarkoittamasta yksilöllisestä inhimillisestä syystä tai muullakaan perusteella ei siten ole ilmennyt sillä valittajalla on mahdollisuus saada psyykkisiin vaivoihinsa hoitoa kotimaassaan.

Muutoksenhakijat pyysivät valituslupaa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja se myönnettiin. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt käännyttämisen täytäntöönpanokieltoa. YK:n kidutuksen vastainen komitea myönsi täytäntöönpanokiellon, mutta valittaja oltiin ehditty käännyttää ennen sen tiedoksi saantia.

Decision & Reasoning: 

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että muutoksenhakijalla oli kiinteät siteet Komin tasavaltaan hänen asuttuaan siellä viranomaisten tieten pysyväisluonteisesti ja pitkäaikaisesti. Hänellä ei ollut ollut siellä asuessaan ongelmia viranomaisten taholta. Kun otettiin huomioon olosuhteet Komin tasavallassa, ja se, että asianomainen ei itse ollut poliittisesti profiloitunut eikä hänen sukunsa ole tällä hetkellä poliittisesti aktiivista, ei ollut uskottavaa, että hän olisi Komin tasavallassa viranomaisten mielenkiinnon kohteena jatkossakaan. Hänen on siis mahdollista tulevaisuudessakin asettua asumaan tuolle alueelle ja hänen voidaan edellyttää turvautuvan ulkomaalaislain 88 e §:n mukaiseen sisäiseen pakoon kotimaansa toiseen osaan, eikä hän ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa. Tuomioistuin katsoi, että muutoksenhakijan on mahdollista saada tarvitsemaansa terveydenhoitoa myös kotimaassaan. Edellytyksiä oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:ssä tarkoitetun yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella ei siten ole olemassa

Outcome: 

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Subsequent Proceedings : 

Valitettu YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan, joka kielsi hakijan käännyttämisen Helsingin hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen  valittaja haki uutta täytäntöönpanokieltoa YK:n kidutuksen vastaisesta komiteasta, mikä myönnettiin, mutta valittaja oltiin ehditty jo käännyttää kun tieto täytäntöönpanokiellosta saatiin.

Other sources cited: 

HE 166/2007 vp, UNHCR:n (Guidelines on International Protection: Internal Flight or Relocation Alternative within the Context of Article 1A(2) of the 1951 Convention and/or 1967 Protocol relating to the Status of Refugees); Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarbergin 24.11.2009  ja 6.9.2011päivätyt raportit; U.S.Department of Staten vuotta 2011ja 2012 koskevat raportit; Tanskan maahanmuuttopalvelun lokakuussa 2011 julkaisema raportti (Chechens in the Russian Federation, Report from Danish Immigration Service's fact finding mission to Moscow and St.Petersburg, the Russian Federation, 12 to 29 June 2011) nro 4/2011 ; Ruotsin Migrationsverketin 25.2.2011 julkaisema raportti; Human Rights Watchin tammikuussa 2012 julkaistu raportti; Norjalaisen Landinfon tammikuussa 2013 julkaiseman raportti (Temanotat: Tsjetsjenia: Sikkerhetssituasjonen)

Case Law Cited: 

ECtHR - I.K. v Italy, Application No. 2964/12

ECtHR - Bajsultanov v Austria, Application No. 54131/10